VALIKKO

Keskustori.fi

Olla vai ei olla – olla ilman muuta, teatterissa!

TTT | Hamlet

"Pulkkisella ei näytä olevan mitään fyysisiä rajoja liikkeissään." Hamletia näyttelevä Saska Pulkkinen (kesk.) taisi lumota Keskustori.fin Hannele Kuitusen. (Kuva: Kari Sunnari.)

 

PITKÄSTÄ AIKAA täällä, Tampereen Työväen Teatterin koronajärjestellyssä katsomossa! Rock, rakkaus ja Hamlet kuulosti yhdistelmältä, josta oli vaikea kieltäytyä, niinpä kasvomaski mukaan ja teatteriin.

Aiempiin kokemuksiin pohjautuen odotuksena oli visuaalisesti ja musiikillisesti räiskyvää ja tekstein haastavaa teatteria. Shakespearen tekstien kanssa en ole läheinen, mutta juuri siksi tämä yhdistelmä kiehtoi ajatuksena ennakkoon.

Otso Kauton ohjaama Hamlet oli juuri sellainen kuin odotin. Musiikin, tekstin ja lavaste- sekä puvustustaiteen värikylpy pesi alkaneen syksyn harmaannuttamat ajatukset ja sai jo vahvasti keski-ikäistyneen katsojan varovasti nykimään rockin rytmissä. Se saattoi johtua siitä, että esityksestä välittyi Ismo Alangon ja Maija Vilkkumaan kummius; shamanismi ja energia. Myös yhtymäkohdat aiemmin näkemääni TTT:n Juhannustansseihin olivat ilmeisiä ja se tuntui hyvältä.

Petoksen, uskollisuuden ja intohimoisen rakkauden täyttämä tarina Tanskan prinssi Hamletista kietoutui vakavammin olemisen ja elämisen perimmäisten kysymysten ympärille. Olla vai ei olla? Kun edessä on tuo meille tuntematon maa, jonka rajoilta ei kukaan palaa… Se maa, kuolema, oli nostettu näyttämölle näkyväksi ja keskeiseksi elementiksi. Kuolemaa konkretisoivat avoimet haudat, Tero Saarisen ja Satu Halttusen luoma liikemaailma tai kuoleman hetkellä avoimeksi jähmettyvä katse. Vaikuttavimmillaan, mutta jollakin tapaa lempeästi, kuolema oli Hamletin isää näytelleen Auvo Vihron harmaissa kasvoissa ja maagisessa liikehdinnässä.

Erityiset kiitokset kuuluisivat kaikille, mutta jotakin erikseen mainitakseni Hamletin isän veljenä Jari Aholan ääni jäi mieleeni. Myös kuoro soi komeasti, jopa niin komeasti, että jäin kaipaamaan sitä lisää! Puvustus oli omaa luokkaansa yhdistellessään muodikkaita mainosmaisia tekstejä, räiskyviä värejä ja samuraiestetiikkaa leijuviin ja leikkiviin muotoihin. Oi! Ja tietysti, on pakko mainita Saska Pulkkisen luoma Hamlet. Pulkkisella ei näytä olevan mitään fyysisiä rajoja liikkeissään. Näytti kaikin puolin siltä, että maanisen, hulluuden partaalla keikahdelleen prinssin rooli oli täydellisen sopiva Pulkkiselle.

Hamlet rokkasi, värein ja äänin. Nämä värit tallensin sisälleni ja vien mukanani kohti kulman takana odottavan talven väritöntä harmautta.

Suosittelen sitä samaa muillekin!

Kirjoittaja on kotoisin Mikkelistä, mutta kotiutunut Tampereelle erityisesti teattereiden ansiosta, vaikka siihen melkein 20 vuotta meni.

 

Hamlet

Alkuperäisteos: William Shakespearen The Tragedy of Hamlet, Prince of Denmark (1599-1601)
Suomennos ja sovitus: Michael Baran
Ohjaus: Otso Kautto
Ensi-ilta: Kaksoisensi-ilta 3.9, ja 5.9. Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä

 

Teatterin sivulle

Jaa

ETSI SIVUILTA

SUOSITUKSET | TEATTERIIN

loka 16, 2019

Se, mikä oikein on

tammi 16, 2019

Matka aikuisuuteen

satu pikkukuva
loka 28, 2018

Hauska ja haikea Kylä

hannele pikkukuva
syys 04, 2018

Kun kaikki huijaavat

kesä 16, 2018

Asennetta ja huumoria

tammi 28, 2018

Me selvisimme siitä

tammi 26, 2018

Kun ilosta tuli suru